Kuluneella viikolla ei lenkkeilty, luettu digihesaria tai kummemmin pidetty edes periaatteista kiinni. Kulttuurituottajaopintoihini lukeutuva projekti Talent Show saatiin alkamaan ja loppumaan perjantaina 10.6. lukuisista ja lukemattomista teknisistä vastoinkäymisistä huolimatta. Kyse oli kahden ystävyyskoulun, Iringan kansainvälisen koulun ja Mapinduzin koulun, yhteisestä hauskasta tapahtumasta, jossa pääpaino oli lasten taideinnostuksen esilletuomisessa. Tapahtuman varjolla kerättiin rahaa molempien koulujen taideopetusta edistäviin hankintoihin. Esityspaikkana oli kansainvälisen koulun piha.
Sähköyhtiö Tanesco tarjosi koko päivän kestävän sähkökatkon – joka kylläkään ei ollut järin suuri yllätys. Koululla tietenkin on varageneraattori, jolla saatiin sähköä äänentoistolaitteisiin. Aluksi. Tanssiesitysten tarvitsemat musiikit tuottivat runsaasti päänvaivaa. Äänipöydän sisäänrakennettu USB-liitäntäinen mp3-soitin ei ymmärtänyt tiedostomuotoja eikä sähköä ollut tarpeeksi, jotta mitään olisi kaiuttimista kuulunut, kun yritimme toistaa musiikkia äänipöytään kytketystä tietokoneesta. Laitteet oli tietenkin testattu etukäteen, mutta tähdet kai olivat väärässä asennossa, kun H-hetki oli käsillä.
Väliajalla kuitenkin generaattorikin päätti sanoa sopimuksensa irti. Se oli sammunut ja saatiin pitkän tappelun jälkeen taas pyörimään. Mutta se, mitä generaattori ei koskaan aiemmin ollut tehnyt, oli että se ei kerta kaikkiaan tuottanut sähköä mihinkään osaan koulua. Toiselle puoliajalle oli sijoitettuna lähes pelkästään esityksiä, jotka tarvitsivat taustamusiikkia, sekä taidehuutokauppa, johon ei tarvittu välttämättä sähköjä. Näytti siltä, että voimme pitää vain huutokaupan ja lopettaa. Sydäntä raastoi, kun luulin joutuvani perumaan 6-7–vuotiaiden tanssikerhon esityksen. Lapset olivat pukeneet robottikostyymit ja meikit ylleen ja odottelivat vuoroaan. Kuitenkin koulun sekä opettajien omilla vehkeillä saimme pelastettua sen, mitä pelastettavissa oli. CD-mankkaan löytyi patterit, erään opettajan läppärissä oli virtaa jäljellä ja toisella opettajalla oli iPod pattereilla toimivine kaiuttimineen. Volyymi oli tietenkin todella hiljainen, mutta joka ikinen esitys saatiin vedettyä läpi. Emmekä aikataulusta lopulta olleet jäljessä kuin parikymmentä minuuttia.
Varsinaiset tapahtuman järjestelyt eivät olleet syynä siihen, että pärjäilin viikon neljän tunnin unilla, vaan se, että Inkerin teatterikerhon elokuva täytyi saada valmiiksi ennen Talent Showta. Useampana yönä editointipuuhat venyivät kolmeen-neljään asti. Ja pitihän se suostua bändi perustamaan muutaman opettajan kanssa. Esitimme Showssa kaksi biisiä.
Taidehuutokaupassa myytiin oppilaiden tekemiä maalauksia ja käsitöitä ja sen, kahvion sekä lahjoitusten tuotoilla saimme kasattua 301 000 shillinkiä. Noin 150 eurolla saa paljon hyödyllistä ostettua kouluille. Tämän lisäksi Inkeri osti noin sadalle esiintyjälle palkinnoksi pehmolelut rahoilla, jotka hän voitti helmikuisesta lyhytteatterikatselmuksesta Outokummussa. Melko äärimmäisen stressaava kyseinen parituntinen oli, mutta lapset olivat kerrassaan mahtavia!
Teemu
Te teitte sen, vau! Ja mahtavaa, että päästiin edes tätä kautta mukaan mekin, joilla oli ko iltana työkeikka kotona.
VastaaPoistaEipä oltais Afrikassa, jos olis mennyt ihan piirustusten mukaisesti nuo järjestelyt, vaikka kyllä teillä oli kohtuuttoman paljon vastoinkäymisiä yhtä iltaa kohden. Mut mitä ilmeisimmin fiilis oli loistava ja kaikilla hauskaa! Ainakin kuvista päätellen ja siitäkin, ettei meille asti ole kantautunut ensimmäistäkään valitusta! :)
Ootte kerrassaan mahtavia! Olen hurjan iloinen kaikkien noitten lasten puolesta, kun saivat tuon kokemuksen! Nyt sitten huilimaan viime viikonkin edestä! (En kyllä usko, että niin kävisi...)