Yhteisymmärrystä, hyvää mieltä ja skorpioneja lelulaatikossa

On siinä muutamassa kuukaudessakin pakkaamista. Mistä sitä kaikenlaista pikkutavaraa eksyykin nurkkiin? Me luulimme elävämme täällä aineettomasti. Toisaalta pois lahjoittaminen on täällä enemmän kuin ihanaa, kun tietää että tavara ja vaate tulee todelliseen tarpeeseen. Hildan lapset ovat saaneet sukkia, sisko takin, äiti kengät, tomussa leikkiville lapsille on annettu pikkuautoja, opiskelutovereille kyniä, orvoille leluja. Vastalahjaksi olemme saaneet hymyjä ja kauniita sanoja, lupauksia kovasta opiskelusta ja pieniä lahjoja. Jokainen antaa omastaan. Haluankin kiittää kaikkia ihmisiä Suomessa jotka lähettivät mukanamme tervehdyksiä tänne Tansaniaan! Lasten onnelliset hymyt ovat joka puolella maailmaa yhtä arvokkaita.

Pakkaaminen on täällä sikäli erilaista, että lelulaatikosta saattaa löytyä vaikka skorpioni (Hilda toimii meillä myös lasten turvamiehenä), tekniikkapussista luteita ja vessanpöntöstä sammakoita. Pihka muisteli, että Suomessa on hirviä ja susia. Ja sisiliskoja. Mites te siellä niiden kanssa pärjäätte?

Lopuksi vielä yksi lähtöön liittyvistä keskusteluistamme lasten kanssa.

Myrsky: ”On se hyvä että päästään yhteisymmärryksessä täältä Dariin ja sitten Suomeen. Päästään myökin hoitoon ja työ iskän kanssa jonnekin.”

Inkeri: ”Ai minne meidän pitäis mennä?”

Myrsky: ”No ravintolaan tai lenkille. Ettekö muka halluu?”

Inkeri: ”No halutaan totta kai!”

Myrsky: ”Se tekkee teille hyvvää.”

Pihka: ”Niin, tää perhe tarvii yhteisymmärrystä. Mummi opetti.”

Yhteisymmärryksessä maailman kanssa (T)